Allianssikyvykkyys auttaa toimimaan hankkeen parhaaksi

Kesän viimeisessä syventävässä IPT-työpajassa käsiteltiin allianssikyvykkyyden roolia erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Allianssikyvykkyyden määritelmää pohdittiin monista eri näkökulmista ja kyvykkyyden varmistaminen ja hankkiminen nousi ryhmätöissä tärkeäksi aiheeksi. Merja Tyynismaa AFRY Finlandilta, sekä Jani Saarinen ja Anders Nordström Visonilta jakoivat kokemuksia niin kotimaisista, kuin ulkomaisista allianssihankkeista.

Allianssikyvykkyyden määrittäminen ja mittaaminen osoittautui monitahoiseksi ja haastavaksi aiheeksi, johon löytyi monta eri tulokulmaa. Hankintoja suunnitellessa allianssikyvykkyys tunnistetaan tärkeäksi osaksi hankintaa, mutta sen mittaaminen hankinnan aikana aidosti on haastavaa. Käytännössä allianssikyvykkyys muodostuu yhteistyötaitojen lisäksi yksilöiden asenteista ja motivaatioista, joiden luotettava arviointi on luonnollisesti mahdotonta eikä tarjoajien kyvykkyyden mittaamisessa saada eroja esille. Lopulta tarjoajien vertailu painottuu teknisten taitojen vertailuun yhteistyökyvyn, luottamuksen tai johtamiskyvyn sijaan.

Huomattavaa on kuitenkin myös se, että kyvykkyyden kehittämisen ja ylläpitämisen taito hankkeen aikana saattaa nousta tärkeämmäksi, kuin hankintavaiheessa osoitettu kyvykkyys. Työpajan keskusteluissa koettiin, että hankkeilla kaivataan tehokkaampia tapoja ja työkaluja mittaamaan tarjoajien kykyä toimia allianssissa. Myös työskentely ohjaavien asenteiden tulisi tukea allianssin toimintaa.

Jotta työskentely hankkeilla olisi tavoitteenmukaista, tulisi tilaajan tavoitteet ja tahtotila olla selkeästi määriteltyjä jo ennen hankkeiden käynnistämistä. Selkeästi rajatut tavoitteet luovat hyvän pohjan allianssihengen ja hankkeen parhaaksi -periaatteen mukaiselle toiminnalle. Allianssihankkeita haastaakin usein käytännön toteutukset ja vanhoista toimintatavoista poisoppiminen.