Allianssihankkeet ovat paljon muutakin kuin toteutusmuoto. Ne ovat ympäristöjä, joissa tilaaja voi kehittää omaa toimintaansa yhdessä muiden kanssa käytännön kautta, osana hanketta. Kun kehittämistavoitteet sidotaan tilaajan hanketavoitteisiin, tekeminen pysyy kiinni todellisuudessa ja tulokset ovat heti kokeiltavissa.
Allianssi luo luontevan toimintaympäristön kehittämiselle
Kaupunkiliikenne on vuodesta 2017 lähtien pitkäjänteisesti kehittänyt toimintaansa osana suuria allianssihankkeita: Raide-Jokeria, Kalasatamasta Pasilaan -raitiotietä, Kruunusiltojen raitiotietä ja Koskelan varikkoa.
Toimintamallissa kehittämisen kustannukset ovat olleet maltillisia ja tulokset vaikuttavia. Verrattuna erillisiin kehitysprojekteihin, joissa projektien etukäteen suunnittelu ja tulosten vakiinnuttaminen käyttöön voivat jäädä vajaiksi, allianssin projektiorganisaatio muodostaa valmiin toimintaympäristön kehittämiselle ja uuden kokeilemiselle. Yhteiset tavoitteet ja avoin sopimusrakenne mahdollistavat myös osapuolten taustaorganisaatioiden laajan hankeosaamisen tuen kehittämiseen.
Allianssimallissa kehittäminen on osa tekemistä. Toimijat pystyvät auttamaan tulosten soveltamisessa ja viemään niitä esimerkiksi suoraan työmaan käyttöön. Kun ideoita testataan käytännössä ja kokemuksia jaetaan hanketta laajemmin, tulokset eivät jää vain yksittäisten projektien käyttöön.
Esimerkkejä kehittämisestä hankkeiden kautta
Raide-Jokerissa tunnistettiin varhaisessa vaiheessa puutteita ohjaavissa dokumenteissa, kuten suunnitteluperusteissa ja design-käsikirjassa. Niiden laatiminen osana hanketta toi tekemiseen johdonmukaisuutta ja loi mallin myös tuleville projekteille. Hankkeessa kehitettiin myös tilapäisten liikennejärjestelyjen konsepti, joka vakioi liikennejärjestelyiden toteutuksen ja kustannusseurannan. Konsepti otettiin tämän jälkeen käyttöön Kruunusillat-allianssissa, jonka yhtenä avaintavoitteena mitattiin, miten hyvin tilapäiset liikennejärjestelyt -konseptin mukaisia järjestelyjä kyetään tekemään ja millainen kaupunkilaiskokemus käyttäjälle tästä muodostuu.
Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa lähdettiin jo alussa luomaan sertifioitua vastuullisuuden johtamismallia, jolloin vain sertifioinnin osuudesta tuli lopulta erillinen kustannus. Digitaalinen tilannekuva rakennettiin projektin johtamisen välineeksi, ei erilliseksi järjestelmäksi. Koskelan varikon allianssissa puolestaan on kehitetty käytännön prosessit hiilitavoitteiden budjetointiin, tavoiteasetantaan ja hiilijalanjäljen seurantaan rakennushankkeissa. Näin ilmastovaikutuksista tuli konkreettinen osa hankkeen ohjausta.
Kaikki kehittämistuotokset kuvataan hankkeiden arvoa rahalle -raporteissa. Ne otetaan käyttöön oppeja hyödyntäen seuraavissa hankkeissa ja kehitetään edelleen. Näin syntyy yhteistä hankeperintöä, josta kaikki osapuolet voivat olla ylpeitä.
Tiedon virtaamisesta maailman edistyksellisin
Helsingin Infraohjelmassa suunnitellaan ja toteutetaan kolme uutta raitiotietä osana ohjelma-allianssikokonaisuutta. Kolmen tilaajan ja kuuden palveluntuottajan konsortion osaamista hyödyntäen tavoitteena on myös tehdä tiedon virtaamisen ja johtamisen tavoista ohjelmassa maailman edistyksellisimpiä. Alustana käytetään projektin tuottamaa dataa ja tuotoksia hyödynnetään suoraan projektissa sekä viedään eteenpäin myös muualla organisaatioissa.
Seuraavina askeleina pohditaan esimerkiksi sitä, miten kielimallipohjaista tekoälyä voisi hyödyntää tiedolla johtamisessa. Ehkä tulevaisuudessa erillisen digitaalisen tilannekuvan sijaan voidaan saada vastauksia projektin tilasta suoraan kysymällä ja meillä on oppiva järjestelmä, joka ymmärtää hankkeen tilaa ja tarjoaa tukea päätöksiin.
Tilaajan on oltava aloitteellinen
Kehittäminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Tilaajan kannattaa olla aloitteellinen ja uskaltaa tuoda esiin omia tarpeitaan, muut osapuolet eivät niitä välttämättä muuten tiedä. Ehdotukset siitä, miten näihin tarpeisiin voisi vastata, voivat tulla yllättävistä suunnista – ja juuri siksi avoin keskustelu on tärkeää.
Kehitystyöhön kannattaa kutsua tilaajan organisaatiosta mukaan myös muita kuin projektiorganisaation jäseniä. Kun tavoitteet määritellään yhdessä laajemmin, tuotokset on helpompi ottaa käyttöön allianssihankkeita laajemmin myös muualla organisaatiossa. Samalla koko organisaatio oppii.
Allianssi on tilaajan ajatushautomo – paikka, jossa opitaan, kokeillaan ja kehitetään yhdessä. Se on ehkä paras ympäristö, jonka julkinen tilaaja voi itselleen luoda, jos tavoitteena on kehittyä yli yksittäisten projektien.
Artturi Lähdetie,
Yksikön johtaja, suuret kaupunkiraidehankkeet
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne
IPT5-hanke kokoaa yhteen kiinteistö- ja rakennusalan johtavat tilaaja- ja rakennuttajaorganisaatiot jatkamaan suomalaisten yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen kehitystyötä. Keväällä 2025 käynnistynyt hanke tähtää IPT-mallien kehittämisen ohella yhteistoimintamekanismien käytön laajentamiseen ja projektisalkun johtamisen kehittämiseen.
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen lisäksi hankkeessa ovat mukana Espoon Asunnot, Helsingin kaupunki, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Kouvolan Asunnot, Tampereen raitiotie, Tampereen opiskelija-asuntosäätiö ja Väylävirasto.