Tahtituotannolla jatkuvaan parantamiseen!

05.04.2019

Kevätauringon jo lupaavasti lämmittäessä syvennyimme jatkuvaan parantamiseen ja tahtituotantoon BIM Kampuksella aktiivisen osallistujapoppoon kanssa. Työpaja kiinnosti jälleen tilaajien lisäksi myös kiitettävästi hankkeiden palveluntuottajia!

Mikko Somersalmi RAKLIsta avasi työpajan ja muistutti tahtituotannon tuomista mahdollisuuksista erilaisissa hankkeissa – ei ole pelkästään talonrakennushankkeiden juttu. Visonin Antti johdatteli päivän teemaan kuvaamalla, miten tahtituotanto tulisi huomioida ipt-hankkeiden eri vaiheissa. Kaikki lähtee jo hankinnan suunnittelusta, jolloin tilaaja määrittää vaatimukset allianssille. Kehitysvaiheen aikana laaditaan tuotantosuunnitelma ja integroidaan alihankkijat mukaan suunnitteluun. Toteutusvaiheessa suunnitelmia tarkennetaan, koulutetaan porukoita ja huolehditaan päivittäisjohtamisesta jatkuvaa parantamista unohtamatta.

Jatkuvan virtauksen mahdollistaminen on kaiken lähtökohta, korosti Visonin Miika. Jos porukka tulee ja menee työmaalla, se on aina riski tuotannon jatkuvalla toiminnalle. Tahtituotannon avulla halutaan luoda edellytykset sille, että porukat voi tehdä työt alusta loppuun ilman, että tarvitsee lähteä työmaalta välillä pois. Vaikka tuotanto saadaan virtaamaan, työskentely ei välttämättä ole vielä tehokasta. Työtehtäviä ja resursseja yhdistämällä ja tahdittamalla työskentely voidaan saada tasaisempi työkuorma, mikä voi mahdollistaa tuotannon ajan lyhentämisen. Miika kertoi, kuinka tahtituotannon suunnittelua viedään käytännössä eteenpäin ensin yhdessä avainhenkilöiden kanssa, jonka jälkeen suunnitteluun integroidaan mukaan aliurakoitsijat.

Haltian Juha kertoi kokemuksia tahtituotantoprojektin läpiviemisestä Constin asuintalon peruskorjaushankkeessa (HOAS Kitarajakuja). Tahtituotannolla saadaan hallitumpi tuotantoprosessi ja laadunhallinta paremmaksi, mitä Juha piti tahtituotannon keskeisimpinä hyötyinä. Näiden lisäksi tahtituotannon avulla projektissa saatiin läpimenoajastakin n. 2 kuukautta pois. Juha korosti työmaajohdon sitoutumisen ja aktiivisen roolin merkitystä tahtituotannon päivittäisjohtamisessa. Salmisen Juha Constilta alusti tahtituotannon edellytysten luomisesta ja oivallutti porukoita näkemään eroja perinteisen tuotannon ja tahtituotannon välillä. Tahtituotannon ansiosta tilannekuva on selkeämpi kuin perinteisellä tavalla tehtynä. Juha muistutti, että vain tekemällä oppii ja että hetkessä ei voida muuttaa koko firman tuotantoa tahtiin.  

Visonin Aleksi palasi perusasioiden äärelle ja alusti jatkuvasta parantamisesta ja tahtituotannon päivittäisjohtamisesta. Jatkuva parantaminen perustuu pieniin parannuksiin, joita tehdään joka päivä. Standardoimalla toimintamallit luodaan edellytykset toiminnan kehittämiselle, koska vain olemassa olevia suunnitelmia vasten voidaan arvioida sen hetkistä toimintaa ja kehittää sitä edelleen. Tahtituotannollakin haetaan juuri toiminnan standardointia, joka mahdollistaa sen edelleen kehittämisen.

Haahtelan Simo Pulli ja Visonin Miika pitivät inspiroivan yhteisesityksen Haahtelan Arcadahallenin tahtituotantoprojektin läpiviennistä ja päivittäisjohtamisesta. Hankkeen tavoitteena oli selvittää tahtituotannon mahdollisuuksia runkotöihin sekä pilotoida tahtituotantoa sisävalmistusvaiheessa. Vaikka runkotöiden virtautus rakennettiin olemassaolevien prosessien päälle, onnistuttiin lyhentämään aikataulua alkuperäisestä urakoitsijan suunnitelmasta 3-4 viikolla. Simo kertoi, kuinka alihankkijoiden sitouttaminen voi olla haastavaa. Yllätyksiä tulee varmasti, mutta sitä ei pidä pelätä. Järjestelmä kuitenkin toimii ja auttaa virhetilanteidenkin ratkaisussa mainiosti.

Alihankkijoiden tahtituotantoon integroinnin merkitys nousi päivän aikana useampaan otteeseen esille. Visonin Antti kiteytti vielä päivän päätteeksi tapoja kytkeä alihankkijat mukaan tahtituotantoon. Alihankkijoille tulee asettaa yhteistoimintavaatimuksia jo hankintavaiheessa; eri sopimusmalleilla voidaan luoda edellytyksiä aidolle integroinnille. Kumppanuussopimuksilla voidaan alihankkijoita sitouttaa yhteistoimintaan perinteisiä YSE-sopimuksia paremmin. Antti nosti esiin vielä aliurakoitsijan ansaintaperiaatteet, joiden tulisi pohjautua suoriteperusteisen maksupolitiikan sijaan tahtien valmistumiseen.

Työpajan aineisto saatavilla työpajan sivuilta.

19.06.2019Käytännön tekeminen on valmentamista, kun työtä tehdään jatkuvan parantamisen asenteella
05.04.2019Tahtituotannolla jatkuvaan parantamiseen!
20.02.2019Pilottihankkeet valmistautuvat toteutusvaiheen käynnistämiseen
19.12.2018Toimintaympäristön dynamiikka haastaa IPT-hankkeita
10.10.2018Kehitysvaihe rakentuu kirkastettujen tilaajan tavoitteiden pohjalta
13.09.2018Systemaattisempaa otetta alihankkijoiden integrointiin
18.06.2018TVD-prosessilla kohti arvo-ohjautuvaa suunnittelua
20.03.2018Big Room on yhteistoiminnan mahdollistaja
19.02.2018Pilottien työpajassa siirryttiin kehitysvaiheeseen
18.12.2017Kohti tehokkaampaa suunnittelun suunnittelua!

Siirry arkistoon »